Artikkelien muokkaaminen

Seuraavia kysymyksiä voi vielä käyttää apuna artikkelien muokkaamisessa:

Vedotaanko valintojen perusteluissa tekijän ominaisuuksiin, sääntöihin, velvollisuuksiin, hyötyyn, seurauksiin? Yhdistä teoreettisiin lähtökohtiin.

Liittyykö ilmiöön jotain uutta, johon ei ole vielä pystytty muodostamaan kantaa tai jokin harmaa alue, jossa kannan muodostaminen on erityisen vaikeaa?

Liittyykö ilmiöön kysymyksiä, jotka koskettavat inhimillisyyttä, tasa-arvoa tai kulttuurisia tapoja ja tottumuksia (konventioita)?

Miten valintoja tehdään? Kuka päättää, jos toimintaohjetta ei ole? Mikä rajoittaa valintojen ja päätöksiä?

Tekojen seurauksia on joskus vaikeaa hahmottaa. Mielikuvat ja puutteelliset tiedot voivat haitata. Media ja erilainen fiktio voivat vahvistaa vääristyneitä käsityksiä esimerkiksi väkivallan seurauksista. Vaikeinta todellisuuden ja kuvitelman erottaminen on lapsille.

Yksilö tekee moraaliset valinnat oman harkintansa mukaan. Usein kuitenkin valinta koskettaa yhteisöä (perhettä, läheisiä, ihmiskuntaa laajemmin) tai luontoa. Velvollisuuksien taakka ja vaihtoehtojen loppuminen vievät ihmisen joskus umpikujaan. Elämään ja kuolemaan liittyvät valinnat (abortti, eutanasia, itsemurha, toisen tappaminen sodassa tai itsepuolustukseksi, toisen puolesta kuoleminen) ovat ihmiselle ääritilanteita. Mitkä asiat vaikuttavat valintaan? Millä perusteilla teko tuomitaan, millä perusteilla se voidaan ymmärtää? Mitä ihmiseltä voidaan vaatia?

Äskettäin uutissa oli esimerkki supererogatorisesta teosta, eli teosta, johon ketään ei voi velvoittaa ja johon harva ihminen pystyy: belgialaisen päiväkodin hoitaja Marita Blindeman, suojeli hengellään hoitolapsia, kun veitsen kanssa riehunut mies tunkeutui päiväkotiin.

Leena Vilkan argumentteja

Katselimme viime kerralla Mirja Pyykön haastatteluohjelman, jossa vieraana oli Leena Vilkka, Suomen kuuluisin ympäristöfilosofi.

On tärkeää, että ihmisillä on tarpeellinen tieto, jotta he voivat tehdä tietoisesti valintojaan, esimerkiksi siitä, syövätkö hanhenmaksaa (vrt. Hauhalan hanhenmaksa). Mitä on elinkeinonharjoittamisen nimissä sallittua tehdä? Monet eivät tiedä riittävästi taustoista. Pohdi, onko ihmisellä moraalinen velvollisuus ottaa selvää asioista.

Vilkan toistama viesti: Suomi on eläinsuojelun kehitysmaa. Tietoisuus eläinsuojeluasioista on vähäisempää kuin tietoisuus ympäristöasioista. Medialla on tässä tärkeä tehtävä.

Rankat ja raflaavat uutiset käynnistävät ihmisissä puolustusreaktiot, eikä viesti mene aina perille. Toisaalta syyllistämistäkin tarvitaan, koska ihmiset todella ovat syyllisiä eivätkä muuta toimintaansa muutoin.

Eläinten välineellistämisestä ensimmäisenä esimerkkinä esitettiin hullun lehmän tauti. Vilkan argumentti oli, että jos käytämme eläimiä välineinä, teemme helposti samaa myös ihmisille.

Eläimet ovat monessa suhteessa samanlaisia kuin ihmiset. Siksi niillä tehdään myös erilaisia kokeita, joiden tarkoituksena on korvata ihmisille tehtäviä kokeita. Kyse on Vilkan mielestä lajisorrosta, lajirasismista.

Mitä vaihtoehtoja sitten olisi? Voitaisiin käyttää kudoksia, kudosmassoja, tietokonemalleja, kirurgiassa oppipoikamenetelmää (eräitä leikkauksia harjoitellaan eläimillä). Samaa koetta ei pitäisi toistaa lukuisissa laboratorioissa. Kokeita pitäisi keskittää niin, että voitaisiin tarjota koe-eläimille lajinmukaiset olosuhteet.

Vilkan argumentti: Tieteellä ei pidä olla eri moraali kuin mitä muutoin noudatetaan. Samat koiran oikeudet koe-eläin koirille kuin kotikoirille. (Maa- ja metsätalousministeriö valvoo koe-eläintoimintaa. Kriittistä ja rakentavaa kansalaistoimintaa edistää Animalia.)

Olisi myös tärkeää miettiä tieteen resurssien käyttöä. Voisiko eläinkoetoimintaa korvata kansanterveystyöllä, esimerkiksi alkoholismin ja lihavuuden vähentämisessä? Kokonaishyöty voisi olla suurempi.

Lainsäädännön epäkohtia on tuotava esille ja muutettava (ohjelmassa oli esimerkkinä suomalainen AIDS-tutkimus ja makakiapinoiden olosuhteet).

Vilkka argumentoi myös eläinsatujen hahmoja. Näihin istutetut ominaisuudet ovat edustaneet ihmisten ja yhteiskuntien tapahtumia (esim. Iso paha susi ja kolme pientä porsasta -sadussa susi edusti lamaa). Satujen ominaisuudet liitetään mielikuviin todellisista eläimistä ja näin esimerkiksi ihmisen suhtautuminen susiin on vääristynyt.

On myös paljon täysin vaarattomia ja ihmiselle haitattomia eläimiä (kuten hirvikärpänen), joiden poistamiseksi ei ole syytä tappaa elläimiä (esimerkiksi lisätä hirvenkaatolupia).

Nuorilla ei ole järkeviä tapoja purkaa huoltaan eläinten ja luonnon puolesta. Alan opiskelumahdollisuuksia on vähän ja työpaikkoja vielä vähemmän (ohjelma oli 90-luvun alussa nauhoitettu).

Suomi on eläinsuojelun kehitysmaa? Onko näin?

Argumentointi ja kritiikki

Utilitarismi

Oikeudet ja velvollisuudet

Velvollisuudet

Ristiriitoja syntyy

Mitä arvo on?

Tiede ei kerro, miten pitäisi elää

Moraalinen tieto

Jotta moraaliagentti voi toimia, hänellä pitää olla tietoa valintojen tekemisen perusteeksi. Mistä sitä tietoa saa?

Moraalinen toimija

Ohje blogityöskentelyyn

1. Google-käyttäjätunnus, yksi perustaa blogin http://www.blogger.com, käyttäjänimi jokin lempinimi (displayname)
   
2. Blogille nimi, joka jotenkin liittyy valittuun teemaan
3. Blogin perustaja kutsuu opettajan (gmail: rongas.anne) ja mahdollisen ryhmän muut jäsenet blogiin, blogin asetusten (opettaja opastaa)
4. Opettajalle ylläpitäjäoikeudet (opettaja lisää kurssikalenterin ja muiden blogien syötteet teemablogeihin)
5. Opettaja antaa herätteitä blogiteksteihin, seuratkaa media, etsikää aiheeseen liittyviä juttuja, referoikaa niitä
6. Tavoitteena kurssin lopussa tuottaa pieni blogiartikkeli, joka arvioidaan ja korvaa puolet kurssikokeesta
7. Muiden blogeja kannattaa seurata, kommentointi suotavaa
8. Jos siltä tuntuu, blogin saa sulkea vain kutsuvieraille
   

Teemat

Jokainen osallistuu yksin tai pienryhmässä jonkin teeman kautta kurssin sisältöjen tutkimiseen ja soveltamiseen. Teemaryhmät ovat:

1. Ympäristö,m luonto, ilmastonmuutos, eettinen kuluttaminen yms.
2. Lääketiede, biotieteet, geenimuuntelu, kloonaus, kauneuskirurgia yms.
3. Kasvatus, lasten ja aikuisten suhde, palsen asema, lapsityövoima, lasten hyväksikäyttö yms.
4. Media, median moraali, median välittämät moraalimallit
5. Elämän ja kuoleman etiikka, abortti, eutanasia, kuolemantuomio, sotiminen, murhaaminen
   
6. Eläinten oikeudet, eläinkokeet, karjan kasvatus, lemmikkieläimet, työeläimet, eläintuotteet, sirkuseläimet, eläintarhat, sukupuuttoon kuoleminen yms.
7. Väkivalta, oman käden oikeus (kunniamurhat, mafia, koditurvajoukot, terrorismi), väkivaltaviihde, kuten elokuvat, pelit, väkivaltaiset urheilulajit, härkätaistelut, kukkotappelut yms.
8. Seksuaalisuus, sukupuolisuus, seksuaaliset poikkeavuudet, järjestetyt avioliitot, prostituutio, samaa sukupuolta olevien parisuhteet, sukupuolenvaihdosleikkaukset yms.
9. Elokuvat ja sarjaohjelmat, joissa eettistä sisältöä
10. Kirjallisuus, jossa eettistä sisältöä (vapaa)
11. Urheilun etiikka (vapaa)
    

Ihmettelykysymykset – kurssilaiset esittivät ensimmäisellä tunnilla

Mitkä asiat tekevät ihmisen hyväksi?
Mitä moraaliagentilta vaaditaan?
Millaisia moraalisia ratkaisuja ihmiset tekevät joka päivä?
Mistä tietää, onko jokin moraalisesti oikein?
Miten pahuuden voi tunnistaa?
Onko hyvää ilman pahaa?
Minkälainen on hyvä, minkälainen paha ihminen?
Voiko hyvästä tulla paha ja pahasta hyvä?
Onko paha aina väärää?
Mitä on epämoraalisuus?
Mikä on moraalitonta?
Onko eutanasia oikein vai väärin?
Mikä on oikeaa ja väärää?
Onko väärä pahaa ja oikea hyvää?
Mikä on hyvän ja pahan välissä?
Mikä oiken ja väärän välissä?
Missä kulkee oikean ja väärän raja?
Tarvitaanko väärää ja pahaa tasapainottamaan oikeaa ja hyvää?
Miten etiikka määritellään?
Miten asioita voi luokitella, jos on eri mielipiteitä?
Miten oikea ja väärä voidaan erottaa toisistaan, jos niistä on eri käsityksiä?
Kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Vivatko mitkään teot olla täysin moraalisesti oikein?
Mitä on herramoraali?
Onko kuolemantuomio oikein vai väärin?
Tuleeko jonkun dogmin määrätä moraaliamme?
Onko moraalitodellisuutta olemassa?
Mitä on heteronominen etiikka?
Onko videopeleistä saatava nautinto oikeaa nautintoa?
Onko Kohlbergin luoma moraalin kehitysteoria oikeasti olemassa?
Miksi olla moraalinen?
Onko moraalia?
Onko yhteistä moraalia olemassa?
Mitä tarkoittaa Niezschen teoria: "Jumala on kuollut. Me olemme hänet tappaneet."
Onko tappaminen aina moraalisesti väärin?
Onko väärin varastaa lääkkeitä, jos ne pelastavat kyseisen ihmisen hengen?
Ovatko teurastajat murhaajia?
Onko oikein tehdä pahaa, jos tarkoittaa hyvää?
Miksi hyväksi tarkoitetut teot johtavat joskus pahaan?
Voiko oikea ratkaisu olla paha?
Onko lääkärin moraalisesti oikein tehdä abortti?
Onko abortti murha ja väärä ratkaisu?
Onko yhteiskuntamoraali oikein?
Millaista on oikea hyvyys? Entä aito pahuus?
Miten hyvää toteutetaan?
Ovatko hyvyys ja pahuus ihmiselle ominaisia piirteitä, vai voiko niihin vaikuttaa?
Voiko ihminen koskaan toimia oikein kaikkia ihmisiä kohtaan?
Kumpi on tärkeämpää, oma vai toisten etu?
Kuinka radikaalit moraalierot voidaan sallia kulttuurin vuoksi (esim. kunniamurha)?
Mikä on eettisesti ongelmallisin urheilulaji seuraavista: suunnistus, nyrkkeily, moottoriurheilu, tennis, uinti, jalkapallo? Miksi? Mikä on eettisesti vähiten ongelmallisin? Miksi?
Mikä on anarkismin perusajatus?
Ovatko käsitykset hyvästä ja pahasta tai oikeasta ja väärästä ihmisen luonnossa, vai tulevatko ne ympäristöstä?
Luoko kieli moraalin? Olisiko hyvää, pahaa, oikeaa tai väärää olemassa, jos kukaan ei ymmärtäisi niiden kielipeliä?
"Ihminen on kaikessa epäitsekkyydessään itsekäs." Onko totta?

F12 filosofisen etiikan ohjausblogi

Kurssin opetussuunnitelma:

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
• osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein
• kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein
• oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

KESKEISET SISÄLLÖT
• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä