Vedotaanko valintojen perusteluissa tekijän ominaisuuksiin, sääntöihin, velvollisuuksiin, hyötyyn, seurauksiin? Yhdistä teoreettisiin lähtökohtiin.
Liittyykö ilmiöön jotain uutta, johon ei ole vielä pystytty muodostamaan kantaa tai jokin harmaa alue, jossa kannan muodostaminen on erityisen vaikeaa?
Liittyykö ilmiöön kysymyksiä, jotka koskettavat inhimillisyyttä, tasa-arvoa tai kulttuurisia tapoja ja tottumuksia (konventioita)?
Miten valintoja tehdään? Kuka päättää, jos toimintaohjetta ei ole? Mikä rajoittaa valintojen ja päätöksiä?
Tekojen seurauksia on joskus vaikeaa hahmottaa. Mielikuvat ja puutteelliset tiedot voivat haitata. Media ja erilainen fiktio voivat vahvistaa vääristyneitä käsityksiä esimerkiksi väkivallan seurauksista. Vaikeinta todellisuuden ja kuvitelman erottaminen on lapsille.
Yksilö tekee moraaliset valinnat oman harkintansa mukaan. Usein kuitenkin valinta koskettaa yhteisöä (perhettä, läheisiä, ihmiskuntaa laajemmin) tai luontoa. Velvollisuuksien taakka ja vaihtoehtojen loppuminen vievät ihmisen joskus umpikujaan. Elämään ja kuolemaan liittyvät valinnat (abortti, eutanasia, itsemurha, toisen tappaminen sodassa tai itsepuolustukseksi, toisen puolesta kuoleminen) ovat ihmiselle ääritilanteita. Mitkä asiat vaikuttavat valintaan? Millä perusteilla teko tuomitaan, millä perusteilla se voidaan ymmärtää? Mitä ihmiseltä voidaan vaatia?
Äskettäin uutissa oli esimerkki supererogatorisesta teosta, eli teosta, johon ketään ei voi velvoittaa ja johon harva ihminen pystyy: belgialaisen päiväkodin hoitaja Marita Blindeman, suojeli hengellään hoitolapsia, kun veitsen kanssa riehunut mies tunkeutui päiväkotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti